Museolöytö

Kyllä museotyö on mielenkiintoista!
Tänäänkin löysimme ensi kesän VPK-näyttelyä valmistellessamme museon kouluaikaisen uunin tulipesästä kaksi 1970-luvun pahvipurkkia. Uunissa oli edelleen tuhkat ja niiden päällä kaksi Kankaanpään Osuusmeijerin tölkkiä, litrainen piimätölkki ja kahden desin maitopurkki.

Museommehan sijaitsee suuressa 1950-luvun koulurakennuksessa. Neliöitä on kolmattatuhatta ja huonetiloja komeroineen kymmeniä. Koulutyö on loppunut vuonna 1977 ja museo on muuttanut tiloihin sen jälkeen. Kaikenlaista on jäänyt ja kertynyt kuluneen 35 vuoden aikana.

Vanhat (ja mikseivät uudetkin...) pakkaukset ovat juuri sitä tavallista arkea, jota museomme haluaa tallettaa kokoelmiinsa. Itse muistan lapsuudestani juuri näiden purkkien ajoilta, kuinka noista kasviaiheisista kuvista tehtiin meillä kotona muistipeli. Herättävätkö nämä Sinussa jotain muistoja?

Talojen tarinat

Kankaanpään Seudusta voi seurata kerran kuussa Keskuskadun talojen tarinoita. Tänään ilmestyi sarjan toinen osa. Aiheena on Varumo.

Virtuaalinen 3D-mallinnus

Martta-rouvan matkassa hankkeessa mallinnetaan virtuaaliseksi Kankaanpään Keskuskatu 1930-luvun asussa. Ohjeelliseksi vuodeksi on valittu 1938, jolloin Varumon kaareva talo valmistui ja näin sekin saadaan mukaan. Keskuskadun talot on nyt melkein kaikki "rakennettu" 3D-malleiksi tietokoneelle. Apuna on käytetty museon valokuvakokoelmaa ja muistitietoa. Museon kannalta haasteellisinta on ollut löytää taloille oikeat värit ja kattomateriaalit. Alla muutama esimerkki virtuaalisista mallinnuksista.

Keskustan kansakoulu, nykyisen Koivurinteen kohdalla.

Frans Rajamäen sekatavarakauppa.

Varmalan osuusmeijeri, nykyisen Kauppa Oy:n talon kohdalla.

Seuraavassa vaiheessa rakennetaan taloille ympäristö ja siihen saammekin miettiä kaikki aidat, hevospuomit ja puut kohdilleen. Korjauksia ja muutosehdotuksia toivotaan toukokuuhun mennessä. Ennakkotietona kerrottakoon, että virtuaalikadun esikatselmus pidetään museoviikon tiistaina 15.5. klo 10-11. Tilaisuus on avoin kaikille.

Niilo Santaharju, Kankaanpään ja kankaanpääläisten kuvaaja 1920-1930-luvuilla

Niilo Santaharju kotiovellaan
kuva: Niilo Santaharju,
Niilo Santaharjun kokoelma, Kankaanpään kaupunginmuseo

Niilo Santaharju syntyi Kankaanpään Mettälänkankaalla Iisak ja Josefiina Santaharjun perheeseen vuonna 1900. Perheessä oli Niilon lisäksi kaksi poikaa ja neljä tytärtä. Isoveli Paavo oli monelle vanhemmalle kankaanpääläiselle tuttu teurastaja ja lihakauppias.

Niilo Santaharju oli kiinnostunut monenlaisista asioista. Hän rakensi soittimia, toimi nuorisoseurassa, urheili, harrasti mehiläistenhoitoa, rakenteli kanalaansa hautomakoneen ja kuvaamisen lisäksi myös kehitti valokuvansa itse.

Ensimmäisen kameransa hän hankki 1920-luvun alussaTampereelta. Aktiivisinta kuvausaikaa olivat 1920-ja -30-luvut. Tuolloin hän kuvasi tuhansille lasilevyille kankaanpääläisiä sekä juhlassa että arkena. Lisäksi hän kuvasi rakennuksia ja näkymiä Kankaanpäässä ja lähiympäristössä. Hänellä oli selvästi silmää sommittelulle.

Kuvaaminen väheni 1940-luvulla, kun Santaharju meni naimisiin ja perhe alkoi kasvaa.

Niilo Santaharju kuoli vuonna 1971. Santaharjun perikunta lahjoitti isänsä lasinegatiivit ja vedokset Kankaanpään kaupunginmuseolle vuonna 1980. Tällöin kokoelma käsitti 1213 kpl positiiveja ja n.1000 kpl lasinegatiiveja. Kokoelmaa on täydennetty vuosien varrella useilla sadoilla kuvilla. Kokoelma on digitoitu ja sen kuviin on tunnistustilaisuuksissa saatu jatkuvasti lisätietoja. Kuvat kertovat ainutlaatuisella tavalla kaupunkimme menneisyydestä.

Osuusliike Kansa (myöhemmin Pohjankangas)

Torilta kirkolle kulkiessa Alpin talon jälkeen vinottain Keskuskatuun nähden sijaitsi Osuusliike Kansan rakennus. Tällä paikalla oli sijainnut 1860-luvulla Kankaanpään ensimmäinen kauppa, Österlundin kauppa. Tällä hetkellä kaipaamme kuvia rakennuksen tien puoleisesta päädystä. Löytyisikö sinun albumistasi tälläistä kuvaa? Alla olevassa kuvassa se hieman siintää, mutta ei ole riittävän selvä. Talo purettiin vuonna 1966.

Osuusliike Pohjankangas kuvan keskellä Alpin talon takana.

Osuusliike Kansan myymälä avattiin 1917. Kansalaiskokouksessa oli esitetty Porin Työväen Osuuskaupan myymälän saaminen paikkakunnalle. Liikkeen johto oli luvannut myymälän, mikäli sen osakkaiksi liittyisi 200 jäsentä. Alkuinnostuksessa jäseniksi liittyi peräti 500 henkilöä.

Osuusliike Kansan talo vuonna 1928. Kuva Niilo Santaharju, Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmat.

Vaikka liike laajensi toimintaansa uusilla myymälöillä, koettiin, ettei edistysmielinen osuuskauppatoiminta päässyt kehittymään riittävästi Kankaanpäässä. Paikkakuntalaisten voimin perustettiin 1939 Osuusliike Pohjankangas, joka osti kaikki kolme Kansan myymälää Kankaanpäässä sekä Pomarkun myymälä. Pohjankankaan toimialueeksi määritettiin Siikainen, Lavia, Suodenniemi, Jämijärvi, Honkajoki, ja Kankaanpää. Pohjankankaan aikaa kesti 1970-luvulle, jolloin satakuntalaiset osuusliikkeet muodostivat yhdessä Osuusliike Sataseudun.

Museon mäellä talvipäivä lauantaina 10.3.

Kankaanpään kaupunginmuseossa ja piha-alueella Niinisalossa vietetään koko perheen talvipäivää lauantaina 10.3. klo 12–15.

Pihalla on mahdollisuus mäenlaskuun ja hevosajeluun. Laavulla on tuli ja kyläyhdistys myy makkaraa ja kuumaa mehua. Sisällä voi tutustua kankaanpääläisten keräilijöiden aarteisiin Hurahdus-näyttelyssä ja museon perusnäyttelyyn järjestetään lasten opastukset klo 12.30 ja 13.30. Museoon on ilmainen sisäänpääsy.

Kuva: Kankaanpään kaupunginmuseo

Tapahtuman järjestävät Kankaanpään kaupunginmuseo, Niinisalon kyläyhdistys ja Niinisalon ratsastajat.

Valokuvaajia Kankaanpäässä

Niilo Santaharjun valokuvakokoelmaa olemme kehuneet monisti, eikä mitenkään suotta, mutta on Kankaanpäässä toiminut muitakin kuvaajia. Ammattikuvaajista mainittakoon nyt kaksi 1900-luvun alkupuolella vaikuttanutta naista, joilla oli valokuvaamo Kankaanpäässä.

Saimi Forsberg
oli Saima Gustafva Forsbergin (1882-1959) taiteilijanimi. Hänellä oli 1900-luvun alussa valokuvaamot mm. Porvoossa, Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Hän asui Helsingissä vuoteen 1929 ja muutti uudelleen Helsinkiin 1955. Kankaanpääläisten elämää hän taltioi ainakin 1930-1940-luvuilla (tarkat toimintavuodet eivät ole tiedossamme).

Martta Sevio perheineen vuonna 1944 Saimi Forsbergin ikuistamana.

Helvi Savia
omisti kuvaamot Kankaanpäässä ja Tampereella yhdessä puolisonsa Mauno Savian kanssa. Mauno Savia toimi valokuvausalan ohella rakennusmestarina. Saviat olivat tamperelaislähtöinen valokuvaajasuku, jonka tunnetuin jäsen oli Maunon täti valokuvaaja Tyyne Savia. Kankaanpään kuvaamon nimi oli Valokuvaamo Helvi Savia ja se toimi ainakin vuosina 1940-1962. Tampereella toiminta päättyi vuonna 1969.

Hilkan häät Tapalassa. Oikealla pastori Oksanen. Kuva Valokuvaamo Helvi Savia.

Tämän jutun tarkennuksista kiitän Suomen valokuvataiteen museota. Lisätietoja mm. Saimi Forsbergistä ja Tyyne Saviasta heidän Valokuvaajat -hakemistostaan.