Kankaanpään Niinisaloon perustettiin Kertausharjoituskeskus vuonna 1935. Rautatien rakentaminen 1930-luvulla varmisti Kankaanpäälle varuskunnan ja toi pitäjään säpinää. Kankaanpään keskustakin alkoi kehittyä uusine liikkeineen (ks.
Helmikuun teema).
 |
| Itsenäisyyspäiväjuhla Kankaanpään torilla vuonna 1957. |
Kankaanpään kaupunginmuseon nykyisiin näyttelyihin kuuluu varuskunta-osasto, joka käsittää viisi luokkahuonetta ja käytävän. Varuskuntaosasto perustettiin sen jälkeen, kun tiloissa toiminut Tykistömuseo muutti Hämeenlinnaan. Varuskunta-osasto esittelee Niinisalon varuskunnan kehitystä. Näyttelyssä kerrotaan muun muassa sellaisista varuskunnan erikoisuuksista kuten Niinisalon internaatista (sotaveteraanien sisäoppilaitoksesta) ja Pohjoismaiden suurimmasta huussista.
Nykyinen näyttely ei kuitenkaan esittele kylän ja varuskunnan vuorovaikutusta. Varuskunta vilkastutti Niinisalon kylää merkittävästi. Kylässä oli useita ravintoloita ja jopa elokuvateatteri Kino Mars, joka paloi 1970-luvulla.
 |
| Kino Mars oli komea ilmestys Niinisalossa. |
Ensimmäisiä rakennuksia varuskunta-alueella oli vuonna 1935 valmistunut funktionalistinen lamellikasarmi, joka suunniteltiin puolustusvoimien rakennusosastolla. Kiinnostava mutta nykyisestä näyttelystä puuttuva kokonaisuus on kantahenkilökunnan asunnot. Huonosta rakennustavasta nimensä saaneet Susitalot rakennettiin 1940-luvun lopussa. Selvaagit rakennettiin 1950-luvulla. Niiden nimi juontaa norjalaiselta arkkitehdiltä, joka halusi kehittää nopean ja edullisen tavan rakentaa.
 |
| Niinisalon rantatalon portailla Lyyli ja Raija Laitinen. |
Tämän kuun teemalla etsimme muistoja nimenomaan liittyen varuskuntaan. Millaisena muistat varuskunnan? Kaipaamme kuvia kantahenkilökunnan kodeista erityisesti 1960-70-luvuilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti